Aktiviteetit. Luonto. Hyvinvointi.

suomeksiin Englishпо-русски

Jämi sijaitsee Satakunnassa, Länsi-Suomen läänissä Jämijärvellä. Jämi sijaitsee noin tunnin ajomatkan etäisyydellä Tampereelta ja Porista (noin 75 km). Pääkaupunkiseudulta Jämille ajaa noin kolmessa tunnissa. Jämiltä on matkaa Ikaalisiin ja Kankaanpäähän noin 25 km. Seinäjoelta Jämille ajaa noin puolessatoista tunnissa, matka noin 130 kilometriä.


Jämin alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja osa alueesta on luonnonsuojelualuetta harvinaisine kasveineen. Kesällä Jämin maastossa on elämyksellistä vaeltaa, sillä alueen luonto on monimuotoisuudessaan harvinainen. Jämiltä löytyvät Suomen korkeimmat harjut, syvät suppamuodot ja kirkasvetiset lähteet, kuten Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde. Talvella Jämin kankaat peittyvät paksuun lumivaippaan. Alue sopii erinomaisesti retkeilyyn ja hiihtoon. Reittien varrella on useita taukopaikkoja, kotia ja laavuja. Lisää tietoa Jämin alueella retkeilystä ja liikkumisesta löydät myös sivulta www.luontoon.fi.


Soininharju ja Koivistonharju

Hämeenkankaan harjumuodostumat ovat syntyneet jääkausien tuloksena jään ja sulamisvesien muovatessa niitä. Harjut ovat arvokkaita kasvillisuutensa ja geologiansa ansiosta. Soininharju kohoaa 184,5 metriin yli merenpinnan ja 85 metriä lähellä olevan Jämijärven yläpuolelle. Hämeenkankaan kasvisto ja eläinlajisto on runsas, ja siellä on säilynyt myös harvinaisiksi käyneitä kasveja, kuten harjukeltaliekoa ja hietaneilikkaa. Hämeenkankaalla tavataan myös harjumetsissä viihtyviä lintuja, kuten kangaskiurua.

Niiniharju

Niiniharjussa kasvaa nimensäkin mukaisesti niinipuuta eli lehmusta. Se lienee jäänteitä niistä ajoista, jolloin jääkauden jälkeen jalot lehtipuut olivat täälläkin yleisiä. Niiniharjun lehtoalue on erikoinen myös siksi, että karun sora- ja hiekkaharjun päälle on muodostunut ravinnerikas hieta-alue, joka on huomattavasti ympäristöään rehevämpi ja jossa kasvaa runsas sekapuusto ja monimuotoinen pintakasvisto, jossa on mm. sananjalkaa ja monia mustikkatyypin kasveja.

Uhrilähde

Hämeenkankaan hiekkakerrosten suodattamista runsaista pohjavesistä osa pulppuaa maan pintaan lähteinä sekä pieninä puroina. Uhrilähde on lähteistä kuuluisin. Uhrilähteen pohja elää pohjaveden pulputessa hiekkapohjan lähteensilmien läpi. Lähde pysyy läpi vuoden sulana. Sen äärellä kasvaa erikoisia kasvilajeja, kuten kevätlinnunsilmää ja lähdesaraa. Uhrilähde on saanut nimensä siitä, että sieltä on aikojen kuluessa haettu parannusta ja samalla heitetty uhriropo lähteen pohjattomaan silmäkkeeseen.

Jämin luontohavaintotorni

Jämin Soininharjulle valmistui v. 2000 tammikuussa 20 m korkea luontohavaintotorni, josta näkee kauas ympäröivään maisemaan. Luontohavaintotorniin mahtuu kerralla jopa 40 henkilöä. Tornin korkeus merenpinnasta on n. 200 m.

Koivistonvati

Hämeenkankaan harjujen harjukuopat eli supat, joita Jämijärvellä kutsutaan vadeiksi, ovat merkkejä viimeisimmästä jääkaudesta. Supat ovat syntyneet jään liikkeiden ja sulamisvesien seurauksena. Koivistonvati on säilynyt lähes luonnontilassa. Se on lähes 200 metriä leveä ja noin 25 metriä syvä. 

Cxense Display